Isän raha-asiain taitamattomuus ja pelivelat saattoivat perheen
taloudelliseen ahdinkoon.
Isän muutettua Pariisiin, varaton koti hajosi. Äiti Hélène Mannerheim muutti neljän
nuorimman lapsensa kanssa Pohjan pitäjän Sällvikiin, äitipuolensa Louise von Julinin
kartanoon.
Äidin kuoltua 1881 perhe hajosi tällöin lopullisesti, osa sisaruksista oli Suomessa, osa Ruotsissa sukulaisten hoivissa. Gustafin kasvatuksesta vastasi ensisijaisesti eno Albert von Julin. Sukulaisten avustuksella Gustaf voitiin kouluttaa.
Gustaf Mannerheimin aloitti koulunkäyntinsä Helsingissä. Hän kävi Helsingin yksityislyseota (Privatlyceumia), ns. Böökin lyseota 1874-1879. Sitten hän kävi koulua Haminassa 1881-1882 ja sitten Haminaan kadettikoulua (19.6.1882-22.7.1886).
Kadettikoulusta hänet erotettiin itsepäisyyden ja kurittomuuden takia. Tästä vastoinkäymisestä alkoi aikuistuminen. Vallattomaksi ja rajuksi kuvatusta lapsesta tuli vähitellen hienokäytöksinen maailmanmies.
Mannerheim suoritti opintoja Helsingin yksityislyseossa ja sai sieltä päästötodistuksen 14.5. 1887 sekä suoritti 14.6. 1887 ylioppilastutkinnon Helsingin yliopistossa.
Tältä pohjalta
hän saattoi avata sotilasuransa uudelleen, Venäjän armeijassa. Hän suoritti Pietarissa
2.9.1887-10.8.1889 hyvällä menestyksellä Nikolain ratsuväkikoulun.
ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU