Mannerheimille kerättiin vuonna 1919 kansalaislahjana 7,5 miljoonaa markkaa. Hän luovutti näitä varoja upseerien ja sotaleskien eläkekassoihin, espanjantaudin vastustustyöhön ja sotaorpojen hyväksi. Näin hän pyrki lieventämään huono-osaisten kurjuutta ja yhteiskuntaluokkien välistä katkeruutta.

Maailmansodan päätyttyä ryhtyi joukko ihmisiä, mm. Mannerheimin sisar, Helsingin kirurgisen sairaalan ylihoitajatar Sophie Mannerheim, lastentautiopin dosentti Arvo Ylppö ja kouluneuvos Erik Mandelin, suunnittelemaan lastensuojelutyön tehostamista. Päämääränä oli imeväiskuolleisuuden vähentäminen ja nuorison auttaminen aikuiselämän alkuun. Gustaf Mannerheim tuli mukaan tähän työhön ja antoi nimensä ja kotinsa lastensuojelijoiden käyttöön.

Kun Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitto perustettiin 4. 10. 1920 Mannerheimin kodissa, kenraalista tuli sen kunniapuheenjohtaja. Liiton piirissä hän tuki eri kampanjoita, mm. maatalouskerhotoiminnan levittämistä ja talvisodan päätyttyä sotakummitoiminnan organisoimista. Mannerheimin arvovaltaa tarvittiin hajanaisten yritysten kokoamiseen, erimielisyyksien sovittamiseen ja ulkomaisten yhteyksien ylläpitämiseen. Hänen nimellään oli kaikua.

Liiton toiminta jatkuu edelleen, nyttemmin Mannerheimin Lastensuojeluliitto -nimellä.

Muukalaislegioona | Suomen Punainen Risti | Partiojärjestö
Mannerheimin lastensuojeluliitto | Liittopankin johtaja

ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU