Toisaalta punaisten oli vaikea häntä sulattaa, ja vasta 1930-luvulla alkoi sillä taholla näkyä merkkejä menneiden unohtamisesta.

Talvisodan henki todisti kansan yhtenäistyneen, ja tämän yhtenäistymisen yhdeksi symboliksi tuli talvisodan ylipäällikkö, "marski". Vapaudenristin ritarikuntaan vuonna 1940 perustettu erikoisesta urheudesta ja ansiokkaasti suoritetuista sotatoimista myönnettävä kunniamerkki sai nimen Mannerheim-risti.

Mannerheimin valokuvia ja häneen liittyviä esineitä hankittiin innokkaasti, ja hänen Suomen äideille omistamansa päiväkäsky ripustettiin jokaiseen kirkkoon.

Myös vasemmistolaisessa työväenliikkeessä Mannerheim opittiin hyväksymään, joskin kiitokset jäivät vielä varauksellisiksi. Mannerheimin muodostumista kansalliseksi symboliksi helpotti se, että hän oli onnistunut pysymään erillään puoluetaistelusta. Myös hänen määrätynlainen jäykkyytensä oli omiaan luomaan kunnioitusta herättävää etäisyyttä hänen ympärilleen. Sotien aikana ja kauan hänen kuolemansa jälkeen hän oli palvonnan kohde, ja häneen kohdistettua kritiikkiä on torjuttu ärhäkkäästi.

Kiitoksen ja arvostuksen osoitukseksi Mannerheimille 75-vuotispäiväksi annettiin Suomen marsalkan arvonimi 4.6.1942. 75-vuotissyntymäpäivät saivat maailmalla huomiota, kun Saksan johtaja Adolf Hitler saapui erityisenä kunnianosoituksena häntä onnittelemaan. Neuvostoliiton näkökulmasta Mannerheim symboloi suomalaisten neuvostovastaisuutta, puhuttiin manner-tannerheimiläisistä. Kuitenkin myös Stalin myöhemmin kiittävässä sävyssä yhdisti Mannerheimin ja suomalaisten urhoollisen taistelun

Nimi | Lippujuhla | Ystävät | Hautajaiset | Aatemaailma | Kieli | Symboli | Tunnusmerkit |

ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU