Innokkaana metsästäjänä tunnettu Mannerheim osoitti jatkosodan aikana suurta kiinnostusta kenraalimajuri Erkki Raappanan mainintaan 14.D:n lohkolla Itä-Karjalassa esiintyvistä hirvistä, ja tästä syntyi idea lahjoittaa marsalkalle 75-vuotislahjaksi metsästysmaja.
Se rakennettiin arkkitehti Eino Pitkäsen piirustusten mukaan Lieksajärven Keihäsniemeen. Hirsisen majan lähelle rakennettiin sauna ja vuonna 1943 kalamaja. Marsalkka pääsi kiireittensä vuoksi vierailemaan metsästysmajalla vasta 9-11.9. 1942.
Jatkosodan loppuvaiheessa maja purettiin ja evakuoitiin Suomeen. Se pystytettiin marsalkan vuonna 1945 Lopelta hankkimalle maapalstalle. Mannerheim lahjoitti sen vuoden 1948 alussa Suomen Yleiselle Metsästäjäliitolle, ja jonkin ajan kuluttua ylläpidon otti hoitaakseen yhdistys Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja.
Asunnot | Louhisaari | Marskin maja | Bomanin huvila | Kirkniemi | Val-Mont | Postimerkit | Autot | Ratsastus | Matkat | Metsästys | Aseet | Asut | Muistelmat | Arkisto | Mannerheim-kirjallisuus | Muistomerkit | Ratsastajapatsas | Ruokalajit | Jääkärilippu | Hanko | Mannerheim-museo | Karjalaan jääneet sankarivainajat | Videot ja kuvakirjastot | Linkkisivu
ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU