Gustaf Mannerheim kuului aatelissukuun ja oli arvoltaan vapaaherra.
Aateli oli yleiseurooppalainen ilmiö, yhteiskunnan ylin sääty, jolla oli varsin tiukat
rajat ja perinteinen käsitys käyttäytymisnormistosta ("aateluus velvoittaa")
ja asemastaan.
Aatelointi tarkoittaa sekä aatelissäätyyn päästämistä, Ruotsin valtakunnassa kuninkaan, Venäjän valtakunnassa keisarin toimesta, että vertauskuvallisesti jonkin asian jalostamista.
Aatelin synty liittyi Ruotsin alueella kruunun vahvasti aseistettuun ratsuväkeen. Aseellisen ratsupalveluksen suorittaja (tai siihen valmis) sai 1200-luvulta lähtien korvaukseksi verovapauden eli rälssin. Tämä asema muuttui perinnölliseksi.
Aateliin päässyt saattoi sittemmin palvella kruunua myös viroissa ja aatelista tuli siten pysyvä. 1500-luvulla Ruotsin aateliin tuli eurooppalaiseen tapaan myös luokkia: perusaatelin lisäksi herttuat (jotka olivat kuningassukua), kreivejä ja vapaaherroja (eli parooneita).
Säätynä aateli
(ritaristo ja aateli) pyrki pitämään huolta erivapauksistaan ja asemastaan, ja kuningas
perusti 1600-luvulla heidän asioitaan hoitamaan Ritarihuoneen. Kun Suomesta tuli
autonominen suuriruhtinaskunta, perustettiin varsin pian myös Suomen Ritarihuone.
Mannerheim-suku oli saavuttanut vapaaherrallisen arvon 1768. Gustaf Mannerheimin isoisänisä oli ylennetty kreivilliseen säätyyn 1825. Sen jälkeen suvun vanhin ja tämän vanhin miespuolinen jälkeläinen oli kreivi ja kreivillisen suvun (Suomen ritarihuoneen kreivillinen suku nro 8) jäsen, kun taas suvun vanhimman nuoremmat veljet (kuten Gustaf Mannerheim) ja nuorempien sukuhaarojen jäsenet olivat vapaaherroja (Suomen ritarihuoneen vapaaherrallinen suku nro 18). Suvun naispuolisten jäsenten (tytärten ja puolisoiden) puhutteluarvo jakautui vastaavalla tavalla kreivittäriin ja vapaaherrattariin.Kansan parissa Gustaf Mannerheimia vuonna 1918 joskus kutsuttiin kreiviksi.
ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU