|
||
Isoisänisä Carl Erik Mannerheim (1759-1837) kuului Kustaa III:n valtakauden valtiolliseen oppositioon Anjalan-liittoon, selviytyi siitä armahduksen kautta hengissä ja hankki 1795 Louhisaaren tilan, jota hän ryhtyi hoitamaan ja tuli 1805 Suomen talousseuran puheenjohtajaksi. Venäjän vallan tullessa hän Aleksanteri I:lle Suomen asioita selvittäneen lähetyskunnan puheenjohtaja, maaherra ja senaatin talousosaston varapuheenjohtaja (tavallaan siis Suomen pääministeri) 1822-1826.
Isoisä kansainvälisestikin tunnettu hyönteistutkija Carl Gustaf Mannerheim taas oli Viipurin hovioikeuden presidentti 1839-1854.
Isä, kamarijunkkari, kreivi Carl Robert Mannerheim (1835-1914) oli runoilija, kirjailija ja teollisuusmies. Hänen liiketoimensa eivät kuitenkaan menestyneet ja hän ajautui vararikkoon. Louhisaari myytiin 1880 - tosin sisarelle Mimmi (Eva Carolina) Mannerheimille - ja isä lähti taloutensa sekasortoa pakoon Pariisiin. Hän vietti siellä taiteilijamaista elämää. Mannerheim meni Pariisissa syksyllä 1883 naimisiin nuorimman lapsensa äidin, hovineiti, vapaaherratar Sofia Nordenstamin kanssa. Perhe palasi Suomeen 1887, ja Mannerheim perusti Helsinkiin Suomen ensimmäisen uudenaikaisen konttorikoneliikkeen, jota hän johti kuolemaansa asti. Isän vaiheista voit lukea laajemmin Kansallisbiografian sivuilta. Äiti, Hélène (o.s. von Julin), kuului tunnettuun teollisuussukuun. Sisaruksia oli kaikkiaan kahdeksan. Sofia (Sophie) Mannerheim 21.12.1863-9.1.1928 Carl Mannerheim 18.3.1865-6.7.1915 Johan Mannerheim 27.12.1868-25.9.1934 Eva Sparre 30.6.1870-1957 Anna Mannerheim 4.3.1872-18.5.1886 August Mannerheim 9.11.1873-22.4.1910 Marguerite (Kissie) Gripenberg 15.10.1884-1958
|
||
ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU |