Mannerheimin ylipäällikönarkisto ja osa hänen yksityisarkistostaan on talletettu Suomen Kansallisarkistoon Gustaf Mannerheimin kokoelmana.

Siihen kuuluu myös se aineisto, jonka hän oli koonnut muistelmatyöskentelyä varten Sveitsiin ja muistelmien käsikirjoituksia. Kokoelmaan sisältyy kirjeenvaihtoa, asiakirjoja, lehtileikkeitä ja mm. Mannerheimille omistettuja sävellyksiä.

Vuonna 1941 Mannerheim toimitti osan yksityisarkistostaan turvaan Ruotsiin sukulaistensa luo ja syksyllä 1944 hän toimitti samaan paikkaan, Grensholmin kartanoon, uutta aineistoa. Lokakuun lopulla 1944 Liittoutuneiden (Neuvostoliiton) valvontakomissio sai Moskovassa ohjeet tiukentaa otettaan. Valvontakomissio oli toki alkujaankin esiintynyt vaativasti, kerännyt tietoja ja selvityksiä. Niskaan esikunnissa hengittäen neuvostoupseerit varmistivat suomalaisten saksalaisia vastaan käymän sodan tehostamista. Vaatimukseen liittyi uhkaus, että Neuvostoliiton sotilasjohto ryhtyy "asianomaisiin toimenpiteisiin". Juuri näitä "toimenpiteitä" Suomessa oli jo rauhantunnustelujen aikana pelätty. Oli tuntunut uhkarohkealta suostua armeijan kotiuttamiseen, kun epäonnistuminen muiden rauhanehtojen - mm. saksalaisten karkottamisen - täyttämisessä saattoi antaa voittajalle tekosyyn otteiden koventamiseen ja jopa maan miehittämiseen.

Tuossa tilanteessa monet suomalaiset varautuivat pahimpaan, niin myös Suomen marsalkka Mannerheim. Hän päätti "näinä synkkinä aikoina" toimittaa valikoimiaan asiakirjoja Ruotsiin turvaan sinetöidyssä kangaskäärössä. Ne liittyvät Suomen poliittisiin ratkaisuihin, Saksan-suhteisiin ja Englannin-suhteisiin. Muita, kenties saman tyyppisiä asiakirjoja sisältäviä osia ylipäällikön ja päämajan arkistoista poltettiin samoihin aikoihin uuneissa Mikkelissä ja Helsingissä. Marsalkan sodanaikaisen vanhemman adjutantin Ragnar Grönvallin kertoman mukaan Mikkelin päämajan uunissa poltettiin mm. saksalaisten lähettämiä kirjeitä.

Lähettäessään kangaskäärön Ruotsiin Mannerheim 27.10. 1944 määräsi, että se oli pidettävä sinetöitynä 50 vuoden ajan. Silloin se voitaisiin luovuttaa Suomen valtionarkistoon, mikäli Suomi olisi itsenäinen ja mikäli bolshevismi ei olisi saanut valtaa Suomen hallituksessa. Mikäli kommunismi olisi saanut vallan, paperien tuli jäädä Ruotsiin tai ne olisi poltettava.

Vuoden 1991 syksyllä Neuvostoliitto lopetettiin ja Neuvostoliiton kommunistinen puolue lakkautettiin. Mannerheimin Ruotsiin tallettamat paperit voitiin 27.10. 1994 luovuttaa Suomen arkistolaitoksen hoidettavaksi.

Asunnot | Louhisaari | Marskin maja | Bomanin huvila | Kirkniemi | Val-Mont | Postimerkit | Autot | Ratsastus | Matkat | Metsästys | Aseet | Asut | Muistelmat | Arkisto | Mannerheim-kirjallisuus | Muistomerkit | Ratsastajapatsas | Ruokalajit | Jääkärilippu | Hanko | Mannerheim-museo | Karjalaan jääneet sankarivainajat | Videot ja kuvakirjastot | Linkkisivu

ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU