Talvisodan aikana Mannerheimin käsitykset parhaasta politiikasta vaihtelivat suuresti kuten hallituksenkin.

Lopulta hän kuitenkin suositteli Neuvostoliiton rauhanehtoihin suostumista, ja ryhtyi tarmokkaasti vahvistamaan uuden itärajan puolustusta. Maailmansodan jatkuessa Mannerheim jäi talvisodan päätyttyäkin ylipäälliköksi, vaikka tämä tehtävä rauhan aikana kuului presidentille. Ylipäällikön yhdysmiehenä hallituksessa toimi teollisuusmies, kenraali Rudolf Walden. Tästä tuli talvisodan päätyttyä puolustusministerikin.

Talvisota oli lisännyt Mannerheimin mainetta maailmalla. Ulkovallat, mm. Saksa, ottivat häneen yhteyttä poliittisissakin kysymyksissä. Jatkosodassa Suomen armeija valtasi takaisin talvisodan rauhassa menetetyt alueet sekä suuren osan Itä-Karjalaa. Hyökkäyssotaan ryhdyttäessä Mannerheim lähetti joukoilleen 10.7. 1941 kuuluisan miekantuppipäiväkäskyn.

Päämajassa Mannerheim johti sotaa pienen maan resurssien mukaisesti, varovaisesti. Jälkeenpäin häntä kiitettiin siitä, että Suomen armeija ei hyökännyt Leningradiin ja että Muurmannin rataa ei katkaistu. Häntä syytettiin siitä, että Englanti sai Suomen hyökkäyksen jatkuessa perusteen julistaa Suomelle sodan 6.12. 1941.

Mannerheimin vaikutusvallan takia syntyi poliittisissa piireissä epäilys, että Mikkeli oli maan toinen pääkaupunki ja että marsalkka Mannerheim itse asiassa johti Suomea. Sotien ajan vallankäytön ongelmat, hallituksen, eduskunnan ja ylipäällikön keskinäiset voimasuhteet ovat kautta vuosikymmenten olleet kiistelty aihe.

Mannerheim varoi antamasta hallitukselle poliittisia neuvoja, mutta hänen mielipiteensä vaikutti siitä huolimatta myös ulkopoliittisissa ratkaisuissa. Muodollinen vastuu oli siviilijohdolla. Silti Mannerheim olisi tietysti voinut johtaa arvovallallaan Suomen politiikkaa kohtalokkaina vuosina aivan eri suuntaan ja hänellä oli varsin suuri moraalinen vastuu silloin tehdyistä ratkaisuista.

Mannerheimin johdolla Suomen armeija pystyi patoamaan neuvostojoukkojen suurhyökkäyksen kesä-heinäkuussa 1944.

Toinen maailmansota | Tyynenmeren sota | Talvisota | Päämaja | Mannerheimlinja | Vilho Petter Nenonen | K.L. Oesch | Harald Öhquist | Paavo Talvela | Jatkosota |Kauttakulkusopimus | Risto Ryti | Miekantuppipäiväkäsky | Erik Heinrichs | A.F. Airo | Hugo Österman | Marskin ryyppy | Mannerheimristi | Suomen marsalkan arvonimi | Ilmasota ja ilmavoimat

ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU