Lähtiessään Venäjän armeijan salaisissa tehtävissä Kiinaan kesällä 1906, Mannerheim käytti peitetarinana tieteellistä tutkimusretkikuntaa. Hän sai Suomalais-ugrilaiselta seuralta ja Antellin valtuuskunnalta kansa- ja muinaistieteellisiä tehtäviä
Mannerheim suoritti matkallaan Aasian halki Kashgarista Pekingiin laajasti tieteellisen tutkimusaineiston keruuta, eikä tiede siis jäänyt vain peitetarinaksi.
Matka ranskalaisen Pelliot´n retkikunnan kanssa katkesi alkuunsa, ja matkaa oli jatkettava omin avuin. Mannerheim saattoi saada apua ja majoittua länsimaisten lähetystyöntekijöiden luona. Tämä yhteys hälvensi jonkin verran huhua (tietoa), että hän oli venäläinen upseeri. Yarkantissa hän majoittui lähetyslääkäri Gustav Raquetten luo. Kuldzhassa hän harjoitteli kaivauksia Venäjän konsulaatin sihteerin Djakovin kanssa.
Kesällä 1907 matka siirtyi vuoristosta kuuluisalle Silkkitielle. Matka kulki
monenlaisten alukukantaisten heimojen, islaminuskoisten, taolaisten ja buddhalaisten
asuma-alueiden kautta. Kesällä 1908 hän tapasi tiibettiläisten hengellisen johtajan
Dalai laman. Matkansa aikana Mannerheim otti noin 1300 valokuvaa Kiinan kansojen
elämästä, joukossa atropologisia valokuvia kahdeksasta kansasta. Hän suoritti myös
antropometrisiä mittauksia.
Matkansa tieteelliset tulokset Mannerheim toi Suomeen. Vuonna 1911
julkaistiin hänen muistiinpanonsa keltaisista uiguureista. Suuri osa hänen
keräelmistään, lähes 
1200 sarttien, kirgiisien, keltaisten uiguurien,
tiibettiläisten ja kiinalaisten esinettä on omana kokoelmanaan Kansallismuseossa.
Suomalais-ugrilaisella Seuralla on hänen tuomansa vanhojen käsikirjoitusjäännösten
kokoelma ja matkalla tehdyt päiväkirjamuistiinpanot.
1930-luvulla Mannerheim päätti Suomalais-ugrilaisen Seuran toivomuksesta julkaista matkapäiväkirjansa. Tomitustyön suoritti Kaarlo Hildén, ja teos ilmestyi vuonna 1940 suomeksi (Emerik Olsonin suomennoksena nimellä "Matka Aasian halki"), ruotsiksi (nimellä "Resa genom Asien") ja englanniksi.
Sotilasarvot |Sotilasura Venäjällä | Venäjän armeija | Keisarillinen kaarti | Keisarillinen hovitallihallitus | Nikolai II | Venäjän-Japanin sodassa | Tiedustelumatka Kiinaan 1906-1908 | Tieteellinen tutkimusretki Aasiassa | Puolan-aika | Ensimmäinen maailmansota | Mannerheim 1. maailmansodassa | Yrjönristi | Yrjön miekka | Venäjän vallankumous | Ero Venäjän palveluksesta
ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU