Mannerheim-museo | ||
Mannerheim-museo on vuodesta 1951
lähtien toiminut Mannerheimin Kaivopuiston kodissa, Helsingissä. |
||
Mannerheimin kuoleman jälkeen tammikuussa 1951 Mannerheim-Säätiö päätti perustaa museon, joka esittelisi marsalkan elämäntyötä. Marraskuussa 1951 Mannerheim-museo avasi ovensa yleisölle. Museo on vielä tänä päivänä suosittu käyntikohde. Vieraista suuri osa on ulkomailta; heille Mannerheim on edelleen ainoa tunnettu suomalainen. Museon toimintaan kuuluvat paitsi kodin ylläpito ja esittely myös näyttelytoiminta, joka viime vuosina on laajentunut myös ulkomaisiin näyttelyihin. Lisäksi museo kerää ja tallettaa Mannerheim-aiheista materiaalia ja osallistuu tutkimustoimintaan. Talossa on näkyvästi esillä marsalkan tärkeät elämänalueet: ratsuväki, metsästys ja Aasia. Noin 50 sarvipäätä koristaa seiniä muiden metsästysmuistojen ohella. Tärkeän kohteen museossa muodostavat marsalkan kunniamerkit. Sotilaallisista ja poliittisista ansioista saatujen kunniamerkkien ohella esillä on myös Mannerheimin saamia tieteellisen työn ja humanististen ansioiden tunnustuksia. Kaksi huonetta talossa on muutettu näyttelyhuoneiksi, joissa esitellään muun muassa Mannerheimin sotilasuran eri vaiheita ja Aasian-matkaa.
|
||
Asunnot | Louhisaari | Marskin maja | Bomanin huvila | Kirkniemi | Val-Mont | Postimerkit | Autot | Ratsastus | Matkat | Metsästys | Aseet | Asut | Muistelmat | Arkisto | Mannerheim-kirjallisuus | Muistomerkit | Ratsastajapatsas | Ruokalajit | Jääkärilippu | Hanko | Mannerheim-museo | Karjalaan jääneet sankarivainajat | Videot ja kuvakirjastot | Linkkisivu |
||
ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU |