|
||
Kartano kuului 1400-luvun alussa vanhimpiin suomalaisiin aatelissukuihin kuuluneelle Kurki-suvulle. Sitten se siirtyi perinnön kautta Flemingin suvulle, jolla se oli vuoteen 1789. Gustaf Mannerheimin isoisän isä osti kartanon l795, ja se tuli olemaan tulevan marsalkan syntymäpaikka, lapsuudenkoti ja lomienviettopaikka hänen elämänsä kahtena ensimmäisenä vuosikymmenenä. Soutu, purjehdus ja uinti tulivat hänelle tutuiksi Askaisten ja Mynämäen lahdissa. Jo vuonna 1880 hänen isänsä joutui taloudellisissa vaikeuksissaan myymään Louhisaaren sisarelleen, ja tämä taas myi kartanon Ruotsiin muutettuaan vuonna 1904. Hannuksen-suvulta Suomen Marsalkan Ratsastajapatsasvaltuuskunta osti kartanon 1961 ja lahjoitti sen valtiolle. Louhisaari vakiintui museoksi, jossa myös marsalkan siellä oloaikaa muistetaan.
|
||
Asunnot | Louhisaari | Marskin maja | Bomanin huvila | Kirkniemi | Val-Mont | Postimerkit | Autot | Ratsastus | Matkat | Metsästys | Aseet | Asut | Muistelmat | Arkisto | Mannerheim-kirjallisuus | Muistomerkit | Ratsastajapatsas | Ruokalajit | Jääkärilippu | Hanko | Mannerheim-museo | Karjalaan jääneet sankarivainajat | Videot ja kuvakirjastot | Linkkisivu |
||
ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU |