|
||
Ensimmäisellä Intian-matkallaan (24.11.1927-20.4.1928) Mannerheim metsästi lähellä Intian ja Nepalin rajaa isäntänään eversti Faunthorpe. Apuna vaikeakulkuisessa viidakossa käytettiin norsuja. Toivottua tiikeriä Mannerheim ei saanut ammutuksi. Toinen jahtialue oli noin 700 km Delhistä etelään Seonissa, isäntänä piirikunnan päällikkö Mr. Bourne. Lopulta Mannerheim metsästi vielä Taka-Intian Burmassa. Harvinaisen hirvieläimen metsästys ei onnistunut. Toisella Intian-matkallaan (marraskuusta 1936-huhtikuuhun 1937) Mannerheim sai jahti-isännäkseen eversti Baileyn. Käytettävissä oli nyt enemmän norsuja, ja Mannerheimiakin varten saatiin kaksi tiikeriä saarretuksi. Nepalin maharadzha oli seuraava jahti-isäntä ja hänellä oli käytettävissään yli 200 norsua. Tässä metsästyksessä Mannerheim kaatoi tiikerin, jonka pituus oli 323 cm. Tämän jälkeen hän vielä eversti Baileyn keralla onnistui kaatamaan neljännen tiikerin. Aasian-matkat olivat enimmäkseen suurriistanmetsästystä. Myös kotimaassa Mannerheim oli mukana hirvijahdeissa, mutta monasti hän osallistui tavallisen riistan, jänisten, kettujen ja metsälintujen metsästykseen.
|
||
Asunnot | Louhisaari | Marskin maja | Bomanin huvila | Kirkniemi | Val-Mont | Postimerkit | Autot | Ratsastus | Matkat | Metsästys | Aseet | Asut | Muistelmat | Arkisto | Mannerheim-kirjallisuus | Muistomerkit | Ratsastajapatsas | Ruokalajit | Jääkärilippu | Hanko | Mannerheim-museo | Karjalaan jääneet sankarivainajat | Videot ja kuvakirjastot | Linkkisivu |
||
ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU |