Mannerheimin Mercedes Benz 770 F-Cabriolet tai myös Grosser Mercedes Offener Tourenwageniksi kutsuttu auto on yksi aikakautensa kalleimmista ja hienoimmista kulkuneuvoista. Tämä Auto on 4100 kiloinen, 230 hevosvoimainen ja 170 kilometriä tunnissa kulkeva, panssaroitu kolossi ja se tuotiin Suomeen Vaasan kautta joulukuussa 1941. Auto luovutettiin vastaanottajalle Mikkelissä 16.12.1941.

Vastoin joitakin julkisuudessa esitettyjä väitteitä, tämä Mercedes ei ollut Hitlerin syntymäpäivälahja Mannerheimille  75-vuotissyntymäpäivillään 4.6.1942 Marski sai Hitleriltä lahjaksi kolme tuliterää Steyr-maastoautoa.

Mercedeksellä oli mahtavat ulkomitat: kokonaispituus oli lähes kuusi metriä (5980 mm), korkeus (katto ylhäällä) 1800 mm, akseliväli 3880 mm, maavara 200 mm ja leveys 2050 mm. Ajopelin tehokkaaseen pesemiseen meni Mannerheimin autonkuljettajalta, Kauko Rannalta, peräti neljä tuntia aikaa. Rengaskoko oli 8 1/4 x 17.

Auton panssaroinnista voisi mainita, että auton lattiaosa oli 5.5-6 millisestä ja muut peltiosat 3 millisestä erikoiskarkaistusta teräksestä, joten auto olisi selviytynyt ehjänä pienehköistä miinoista tai sen aikaisista kevyiden aseiden tulituksesta. Lasit olivat 40 millistä, luodinkestävää materiaalia.

Sisältä Mercedes oli yleellinen. Sisustus oli nahkaa ja penkkien välissä oli ylösnostettavat käsituet. Etuistuinten taakse oli kiinnitetty kolme ylösnostettavaa lisäistuinta. Näinollen autoon mahtui jopa yhdeksän henkilöä.

Polttoainetta kului matka-ajossa 27 litraa satasella, joten bensiinitankkikin oli tilavuudeltaan suuri, 195 litraa. Polttoaineena käytettiin mm. Saksasta varta vasten tätä autoa varten tuotettua synteettistä bensiiniä.

Mannerheimillä auto oli kovassa käytössä, eikä pelkästään edustuskäytössä. Mikäli kelit ja tiet sen sallivat, autoa käytettiin myös tavallisilla työmatkoilla.

Elokuussa 1944 Mannerheimistä tuli Tasavallan presidentti ja virkaanastujaisiin Marski ei tullutkaan enää Mercedeksellään vaan umpinaisella V12 Packardillaan. Tämä saattoi olla viite siitä, että suomalaisten suhtautuminen saksalaisiin oli muuttunut, sillä liitettiinhän Mercedes jossakin määrin lahjoittajaansa Adolf Hitleriin.

Vaikka Mercedes olikin Mannerheimin lempiautoja, presidentin virkakaudellaan hän ei käyttänyt sitä ulkopoliittisista syistä johtuen lainkaan. Auto seisoi tallissa koko virkakauden ajan,  ja vuoden 1946 lopussa erottuaaan  presidentin tehtävistä terveydellisiin syihin viitaten hän päätti myydä auton Ruotsiin. Sodanjälkeisessä, pula-ajan rasittamassa Suomessa auton ylläpitäminen ja sillä ajaminen oli uskomattoman kallista ja lisäksi myös poliittisista syistä johtuen ja auton historian tuntien sillä ajaminen olisi ollut mahdotonta.

Niinpä se lastattiin 28.1.1947 Tukholmaan menevään laivaan ja tämän jälkeen autosta on erinäisiä havaintoja maailmalla. Ruotsissa auto vaihtoi omistajaa useampaan otteeseen lyhyen ajan sisällä ja vuonna 1948 eräs ruotsalainen yritys kuittasi pallonivelkauppansa myymällä auton Yhdysvaltoihin, jossa siihen liittyvää historiallista arvoa hyödynnettiin erilaisissa yhteyksissä  mm. elokuvassa Erämaan kettu (1951) auto sai Hitlerin auton roolin. Vuonna 1973 auto tuli jälleen julkisuuteen, kun se myytiin autohuutokaupassa Arizonassa Hitlerin mersuna uuteen maailmanennätyshintaan 153 000 dollaria (nykyrahaksi muutettuna se olisi n. 3,5 miljoonaa markkaa). Puoli vuotta myöhemmin se vaihtoi omistajaansa jälleen ennätyssummalla, joka vastaisi nykypäivänä n. 4,5 miljoonaa markkaa. STT lähetti maailman tietotoimistoille jo 13.1.1973 tiedon, että auto oli Marskin eikä Hitlerin auto.

Tämä uutinen sivuutettiin kaikessa hiljaisuudessa ja auto vaihtoi tiuhaan omistajaa saamallaan maineella. 1990-luvun puolessavälissä auto oli ajautunut erään entisen Yhdysvaltain armeijan kenraalin yksityiseen autokokoelmaan ja sitä ryhdyttiin kunnostamaan alkuperäiseen kuntoonsa.

Kuvakirjasto Mannerheimin autoista

Asunnot | Louhisaari | Marskin maja | Bomanin huvila | Kirkniemi | Val-Mont | Postimerkit | Autot | Ratsastus | Matkat | Metsästys | Aseet | Asut | Muistelmat | Arkisto | Mannerheim-kirjallisuus | Muistomerkit | Ratsastajapatsas | Ruokalajit | Jääkärilippu | Hanko | Mannerheim-museo | Karjalaan jääneet sankarivainajat | Videot ja kuvakirjastot | Linkkisivu

ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU