Venäjän keisarillinen kaarti oli saanut alkunsa Pietari Suuren nuoruudessaan Moskovan lähellä perustamasta valiojoukosta.
Vuonna 1700 niiden pohjalta perustettiin Henkikaartin Preobrazhenskin ja Semenovin rykmentit ja vuonna 1730 Izmailovon rykmentti ja vähitellen yhä useampia. Kunniavartioita ja seremonioita varten perustettiin vuonna 1724 erityisen arvostettu Kavaljeerikaartin komppania, välillä (1764-1796, 1799-1800) se oli Kavaljeerikaartin eli Chevalier -kaarin armeijakunta ja vuodesta 1800- Kavaljeerikaartin rykmentti.
Kaartin laajentuessa siitä muodostettiin 1812 Kaartin armeijakunta. Se toimi hieman eri nimin, kunnes Kaartin sotajoukon johtaminen 1864 yhdistettiin Pietarin sotilaspiirin esikunnalle.
1800-luvun lopulla Kaartissa oli 12
jalkaväkirykmenttiä (mainittujen lisäksi Krenatööri-, Paavalin, Jääkäri-,
Suomenmaalainen, Moskovan, Liettuan, Volhynian, Käkisalmen ja Pietarin), neljä
henkikaartin tarkkampujarykmenttiä, 10 kaartin ratsuväkirykmenttiä (Kavaljeerikaarti,
Ratsu-, Podolskin kyrassieerit, 1. Ulaani-, 2. Ulaani-, 2. Kyrassieeri-,
Ratsukrenatööri-, Grodnon husaarit, Husaari- ja Rakuuna- ja Kaartin
kasakkarykmentti. Lisäksi henkivartioväen arvossa oli kaksi henkikrenatöörirykmenttiä
(1.Jekaterinoslavin ja 13. Jerivanin), henkikaartin husaarirykmentti (2. Pavlogradin),
kaksi henkirakuunarykmenttiä (1. Moskovan ja 2. Pihkovan) ja 2. Kuurinmaan
henkiulaanirykmentti.
Kaartin jalkaväki oli ensimmäisen maailmansodan alkaessa jaettu kolmeen kaartindivisioonaan ja Kaartin tarkkampujadivisioonaan, ratsuväki kolmeen kaartinratsuväkidivisioonaan. Kahteen ratsuväkidivisioonaan lisättiin 1916 tarkkampujarykmentti.
Erityinen Kaartin armeijakunta oli muodostettu taas 1874 ja ensimmäisen maailmansodan aikana perustettiin (1915) vielä 2. Kaartin armeijakunta ja Kaartin ratsuväkiarmeijakunta (1916). Yhteiseksi johdoksi muodostettiin 12.11.1915 Kaartin osaston esikunta ja huhtikuussa 1916 Kaartin sotajoukko. Tämä muutettiin elokuussa 1916 Erityisarmeijaksi.
Venäjän kaartin Pietarissa maailmansodan aikana olleet täydennysosastot, reservirykmentit, osallistuivat aktiivisesti vuoden 1917 vallankumouksiin, ja ne lakkautettiin muun armeijan mukana maaliskuussa 1918.
Sotilasarvot |Sotilasura Venäjällä | Venäjän armeija | Keisarillinen kaarti | Keisarillinen hovitallihallitus | Nikolai II | Venäjän-Japanin sodassa | Tiedustelumatka Kiinaan 1906-1908 | Tieteellinen tutkimusretki Aasiassa | Puolan-aika | Ensimmäinen maailmansota | Mannerheim 1. maailmansodassa | Yrjönristi | Yrjön miekka | Venäjän vallankumous | Ero Venäjän palveluksesta
ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU