Venäjän vallankumouksissa vuonna 1917 kumottiin ensin tsaarin valta ja sitten demokraattiseen hallitustapaan hajanaisesti pyrkinyt "väliaikainen hallitus".
Näistä kumouksista alkoi Venäjän sisällissota, joka päättyi vasta 1922. Sisällissodan taisteluissa yhdistyivät Venäjän eri poliittisten suuntausten kamppailu vallankumoushallituksen kukistamiseksi ja eri suurvaltojen ja eräiden pienempienkin valtioiden taistelu Venäjän alueella toisiaan ja Venäjän sisällissodan osapuolia vastaan.
Venäjän vallankumous helmi-maaliskuussa 1917 horjutti perinteistä järjestysvaltaa, mutta suuria sisäisiä taisteluita ei syntynyt, ennen kuin kenraali Lavr Kornilov aloitti syyskuussa armeijan osastojen tukemana hyökkäyksen Pietaria vastaan. Väliaikainen hallitus aseisti työväestön ja onnistui pysäyttämään tämän vallankaappausyrityksen.
Radikaalien sosialistipuolueiden suorittama lokakuun
vallankumous (6-7.11. 1917) riisti vallan väliaikaiselta hallitukselta. Uusi V.I. Leninin
johtama neuvostohallitus esti kansan valitseman perustuslakia säätävän
kansalliskokouksen toiminnan.
Sotilasarvot |Sotilasura Venäjällä | Venäjän armeija | Keisarillinen kaarti | Keisarillinen hovitallihallitus | Nikolai II | Venäjän-Japanin sodassa | Tiedustelumatka Kiinaan 1906-1908 | Tieteellinen tutkimusretki Aasiassa | Puolan-aika | Ensimmäinen maailmansota | Mannerheim 1. maailmansodassa | Yrjönristi | Yrjön miekka | Venäjän vallankumous | Ero Venäjän palveluksesta
ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU