Haminan epäonnistuminen näytti sulkevan häneltä uran Suomen armeijassa. Siitä huolimatta pyrki määrätietoisesti luomaan itselleen sotilasuran. Hän toimikin Venäjän (1887-1917) ja Suomen (1918-1951) armeijoissa koko uransa ajan.
Mannerheim toimi lähes kolmenkymmenen vuoden ajan upseerina tsaarin armeijassa sotilasarvoissa kornetista kenraaliluutnantiksi. Monista tovereistaan poiketen hän osoitti suurta kiinnostusta ammattiinsa.
Ensimmäinen upseerintehtävä hänellä oli 15. Aleksandran rakuunarykmentissä Puolassa Kaliszissa 1889-1890.
Korkea-aatelinen sukutausta, äidin suvun taloudellinen tuki ja opintomenestys avasivat tien arvostettuun kaartinrykmenttiin. Hän oli H.M. keisarinna Maria Feodorovnan Chevalier-ratsurykmentin kirjoissa 1891-1904.
Lapsesta asti hevosista kiinnostunut Mannerheim pääsi mieluiselle alalle, kun hänet komennettiin keisarillisen hovitallihallituksen palvelukseen (1897-1903). Upseerien ratsastuskoulussa hän toimi 1903-1904, mm. mallieskadroonan päällikkönä.
Venäjän-Japanin sodan aikana Mannerheim pääsi Mantshuriaan 52. Njezhinin rakuunarykmentin rykmentinkomentajan apulaiseksi sotakokemusta saamaan (1904-1905). Tämä merkitsi siirtymistä pois kaartinjoukoista, mutta toisaalta hänen onnistui kunnostautua aloitekykyisyydellään ja tarmokkuudellaan, niin että hänelle aukeni ura ratsuväen komentotehtävissä.
Vuosina 1906-1908 hän suoritti sotilaallisen tiedustelumatkan Kiinaan.
Kiinan-matkasta raportoituaan Mannerheim siirrettiin komentajantehtäviin Puolaan , jossa hän toimi 13. Vladimirin ulaanirykmentin komentajana 5.1.1909 v.l.-24.12. 1913 v.l. ja Erillisen kaartinratsuprikaatin komentaja 24.12.1913 v.l.-24.6.1915 v.l. Arvostusta osoitti se, että hänet luettiin "keisarin seurueeseen" 5.10. 1912.
Ensimmäisen maailmansodan alkuvuosina Mannerheim toimi ratsuväkiprikaatin komentajana (1914-1915) ja 12. ratsuväkidivisioonan (24.6. 1915-1917) komentajana Puolan ja Galitsian suunnalla ja myöhemmin mm. ratsuväkiarmeijakunnan komentajana (1917). Kun hänet syyskuussa 1917 siirrettiin upseerireserviin "nykyisiin oloihin sopeutumattomana", oli tie Venäjän palveluksesta eroamiseen viitoitettu. Hän pyysi 1.1. 1918 eron Suomen itsenäistymisen perusteella.
Sotilasarvot |Sotilasura Venäjällä | Venäjän armeija | Keisarillinen kaarti | Keisarillinen hovitallihallitus | Nikolai II | Venäjän-Japanin sodassa | Tiedustelumatka Kiinaan 1906-1908 | Tieteellinen tutkimusretki Aasiassa | Puolan-aika | Ensimmäinen maailmansota | Mannerheim 1. maailmansodassa | Yrjönristi | Yrjön miekka | Venäjän vallankumous | Ero Venäjän palveluksesta
ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU