Mannerheimin aloittaessa sotilasuransa Venäjällä sen armeijaan kuului noin 32000 upseeria ja 850 000 miehistöön kuuluvaa. Ratsuväen vahvuus oli noin 75000 miestä, 99 rykmenttiä.
Miehistö koottiin asevelvollisista; upseerit rekrytoitiin pääosin sotakoulujen ja kadettikoulujen oppilaista ja varsin suuri osa näistä oli aatelia tai siihen rinnastettavaa. Esiupseerinvakanssin saamiseen tarvittiin periaatteessa taustaksi sotakoulun käyminen tai palvelu kaartinjoukoissa. Kun upseeriston yläpäässä alkoi 1800-luvun lopulla olla tungosta, asetettiin vuonna 1899 yläikärajat, joka ratsuväenupseerille oli 56 vuotta.
Sotien yhteydessä armeijan kokonaisvahvuus kasvoi. Vuonna 1904 palveluksessa oli noin 42000 upseeria ja 1050000 miehistöön kuuluvaa ja vuonna 1914 38000 upseeria ja 2700000 miehistöön kuuluvaa.
Japanin-sodan aikana ratsuväkidivisioonien määrä kasvoi 30:een; vahvuus oli tappioiden takia noin 74000. Ensimmäisen maailmansodan alkaessa ratsuväkeä oli 24 divisioonaa ja 8 prikaatia. Ratsuväki organisoitiin armeijakunniksi, ja rykmenttejä lisättiin, varsinkin kasakoista. Lokakuun vallankumouksen aikaan Venäjän armeijassa oli ratsuväkeä 10 armeijakunnan esikuntaa, 47 divisioonaa ja 9 prikaatia.
Maailmansodan tappiot olivat suuret ja lisää väkeä kutsuttiin palvelukseen. Vuoden 1917 vallankumouksen alkaessa oli armeijassa (1.3. 1917) 128 000 upseeria ja 7007000 miehistöön kuuluvaa. Mannerheimin lopettaessa uransa Venäjällä, lokakuun vallankumouksen aikaan, ns. toimivan armeijan vahvuus, siis rintamajoukoissa oli noin 6350000 miestä. Armeija oli kärsinyt sodan aikana kaatuneina, haavoittuneina ja vangiksi joutuneina noin 7500000 miehen tappiot.
Vallankumousten yhteydessä Venäjän armeijan kuri heikkeni ratkaisevasti ja upseereita ammuttiin. Sotilaiden valitsemat neuvostot sekaantuivat johtamiseen, ja sodankäynti alkoi olla mahdotonta. Lokakuun vallankumouksen jälkeen armeijan demokratisointi edistyi edelleen, miehistö valitsi komentajat, upseeriarvot poistettiin ja karkuruus lisääntyi. Bolshevikit olivat saaneet armeijan puolelleen lupaamalla rauhanteon ja kotiutuksen. Niin Venäjän armeija päästettiin asteittain kotiin joulukuusta 1917 maaliskuuhun 1918.
Sotilasarvot |Sotilasura Venäjällä | Venäjän armeija | Keisarillinen kaarti | Keisarillinen hovitallihallitus | Nikolai II | Venäjän-Japanin sodassa | Tiedustelumatka Kiinaan 1906-1908 | Tieteellinen tutkimusretki Aasiassa | Puolan-aika | Ensimmäinen maailmansota | Mannerheim 1. maailmansodassa | Yrjönristi | Yrjön miekka | Venäjän vallankumous | Ero Venäjän palveluksesta
ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU