Venäjän-Japanin sota käytiin Korean ja Mantshurian alueella 1904-1905. Venäjän armeija ja laivasto eivät kyenneet tehokkaaseen sodankäyntiin kaukaisella sotanäyttämöllä, ja Venäjällä syntyi sisäisiä levottomuuksia. Tappioon päättyneellä sodalla oli kauaskantoisia seurauksia Venäjälle ja myös Suomelle, jossa toteutettiin valtiopäiväuudistus ja Venäjän ensimmäinen sortokausi päättyi.
Venäjän-Japanin sota käytiin Korean ja Mantshurian alueella 1904-1905. Venäjän armeija ja laivasto eivät kyenneet tehokkaaseen sodankäyntiin kaukaisella sotanäyttämöllä, ja Venäjällä syntyi sisäisiä levottomuuksia. Tappioon päättyneellä sodalla oli kauaskantoisia seurauksia Venäjälle ja myös Suomelle, jossa toteutettiin valtiopäiväuudistus ja Venäjän ensimmäinen sortokausi päättyi.
Japanin sotaretkellä Mannerheim oli 10.11. 1904 v.l. - 4.6. 1906 v.l. Hän osallistui Nezhinskin rakuunarykmentin komentajan apulaisena Sandepun, Inkoun ja Mukdenin taisteluihin. 3. Mantshurian armeijan komentaja palkitsi hänet Stanislain ritarikunnan 2. lk. ritarimerkillä m.k. ja Annan ritarikunnan 2. lk. ritarimerkillä m.k. ja Japania vastaan taistelevien maavoimien ja merivoimien ylipäällikkö Vladimirin ritarikunnan 4. lk ritarimerkillä m. ja nauhan k. Taisteluansioista keisari 29.11. 1905 v.l. ylensi hänet everstiksi.
Sotilasarvot |Sotilasura Venäjällä | Venäjän armeija | Keisarillinen kaarti | Keisarillinen hovitallihallitus | Nikolai II | Venäjän-Japanin sodassa | Tiedustelumatka Kiinaan 1906-1908 | Tieteellinen tutkimusretki Aasiassa | Puolan-aika | Ensimmäinen maailmansota | Mannerheim 1. maailmansodassa | Yrjönristi | Yrjön miekka | Venäjän vallankumous | Ero Venäjän palveluksesta
ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET