Lentokoneiden toimintasäde mahdollisti operaatiot pitkälle vihollisen selustaan ja niitä käytettiin satojen koneiden "lauttoina" tehon lisäämiseksi ja puolustuksen tehon heikentämiseksi. Näin sota entistä enemmän kohdistui myös siviiliväestöön ja muuttui siltäkin osin "totaaliseksi sodaksi". Valtioiden koko väestö oli mukana niin sotaponnistuksissa kuin pommitusten kohteina.

Sodan alkaessa huomiota herättivät saksalaisten syöksypommittajien (Stuka) suorittamat tarkkuuspommitukset, mutta sodan kuluessa osoittautui kuitenkin vaakapommitus tehokkaammaksi. Pommitusoperaatioista laajimmat olivat länsivaltain sodan loppuvuosina suorittamat (amerikkalaiset "lentävät linnoitukset" päivällä ja englantilaiset yöllä) Saksan strategiset pommitukset. Panssarivaunun tehokkuutta pyrittiin heikentämään käyttämällä maataistelu- eli rynnäkkökoneita (Neuvostoliitossa nimeltään sturmovik) ja sotalaivastojen operaatiota merellä torpedokoneilla. Hävittäjäkoneiden keskinäiset taistelut ja torjuntalennot olivat näkyvä osa tätäkin sotaa, ja menestyksekkäimmät "ässät" onnistuivat pudottamaan 50-100, eräät harvat jopa 200-300 vastustajan konetta.

Hävittäjä-ässä Hasse Windin haastattelu videona

Toinen maailmansota | Tyynenmeren sota | Talvisota | Päämaja | Mannerheimlinja | Vilho Petter Nenonen | K.L. Oesch | Harald Öhquist | Paavo Talvela | Jatkosota |Kauttakulkusopimus | Risto Ryti | Miekantuppipäiväkäsky | Erik Heinrichs | A.F. Airo | Hugo Österman | Marskin ryyppy | Mannerheimristi | Suomen marsalkan arvonimi | Ilmasota ja ilmavoimat

ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU