Mannerheim johti sotaa päämajasta vuosien 1918 ja 1939-1940 ja 1941-1945 sodissa.YH-aikana lokakuussa 1939 Helsingissä perustettu päämaja siirtyi joulukuun alussa Mikkeliin, missä se toimi talvisodan loppuun asti. Jatkosodan sytyttyä päämaja perustettiin taas Mikkeliin, ja se pysyi siellä sotatoimien loppuun, vuoteen 1945.

Tärkeimpinä apulaisina sotilaspolitiikassa olivat Erik Heinrichs (Karjalan armeijan komentaja 1941 ja sitten yleisesikunnan päällikkö 1942-1944) ja operaatioiden suunnittelussa Aksel Airo (päämajoitusmestari).

Ylipäällikön lähipiiriä ryhdyttiin kutsumaan "marskin hoviksi", lähinnä tarkoin määriteltyjen tapojen ja etiketin takia. Mainetta saavutti erityisesti tsaarinarmeijasta periytyvä piripintaan kaadettu ryyppylasi ja sen vakiosisältö "marskin ryyppy".

Kuvia päämajamuseosta

Toinen maailmansota | Tyynenmeren sota | Talvisota | Päämaja | Mannerheimlinja | Vilho Petter Nenonen | K.L. Oesch | Harald Öhquist | Paavo Talvela | Jatkosota |Kauttakulkusopimus | Risto Ryti | Miekantuppipäiväkäsky | Erik Heinrichs | A.F. Airo | Hugo Österman | Marskin ryyppy | Mannerheimristi | Suomen marsalkan arvonimi | Ilmasota ja ilmavoimat

ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU