Japani oli osoittautunut laajenemishakuiseksi jo 1930-luvulta lähtien mutta vuoden 1941 lopulla se päätti murtaa Yhdysvaltain taloudellisen vaikutuksen Tyynenmeren alueella. Yllättävällä iskulla sen lentokoneet tuhosivat 7.12. 1941 Pearl Harborissa Havaijilla suuren osan Yhdysvaltain laivastoa.
Tästä alkoi Japanin eteneminen pitkälle Indonesiaan ja Burmaan asti. Sota-alueen laajuuden takia meriyhteydet ja meren herruus olivat keskeisiä, joskin Englanti yritti Intiasta käsin murtaa Japanin asemat myös maitse Burman ja Kiinan kautta.
Laajalla taistelualueella lentotukialusten merkitys oli huomattava. Kesäkuussa 1942 käydyssä Midwayn meritaistelussa amerikkalaisten onnistui upottaa japanilaisten tukialuksia, voimasuhteet tasaantuivat ja elokuussa amerikkalaiset aloittivat jo hyökkäyksen Salomoninsaarten Guadalcanalille. Taistelut jatkuivat nyt Tyynellämerellä saarelta saarelle. Länsivallat olivat sopineet, että voimat keskitetään ensin Eurooppaan ja sitten Aasiaan. Laivastovoimat kävivät kuitenkin suuria meritaisteluja, ja Leyten taistelussa Filippiineillä lokakuussa 1944 Japani menetti laivastonsa päävoimat. Keväällä ja kesällä 1945 amerikkalaiset lähestyivät jo Japanin saaria. Taistelun käydessä epätoivoiseksi japanilaiset lentäjät suorittivat itsemurhaiskuja (kamikaze) lentämällä suoraan laivan kylkeen.
Vaikka Japani oli nyt jäänyt akselivalloista yksin taistelemaan, se torjui antautumisvaatimukset. Tällöin amerikkalaiset lentokoneet pudottivat tuhoisat ja seurauksiltaan arvaamattomat atomipommit 6.8. 1945 Hiroshimaan ja 9.8. Nagasakiin. Neuvostoliittokin hyökkäsi 9.8. Mantshuriaan japanilaisten selustaan. Seuraavana päivänä japanilaiset ilmoittivat antautuvansa, mutta antautuminen allekirjoitettiin vasta 2.9. 1945. Käytännössä aseet vaikenivat laajan Tyynenmeren syrjäisemmillä alueilla vasta lokakuussa.
Sotatoimet vyöryivät toisessa maailmansodassa paljon laajempien alueiden yli kuin ensimmäisessä maailmansodassa, joskaan vastaavia kulutustaisteluita ei käyty. Silti sodan kokonaistappiot olivat näin suuremmat, noin 27 miljoonaa sotilasta ja 24 miljoonaa siviilihenkilöä.
Toinen maailmansota | Tyynenmeren sota | Talvisota | Päämaja | Mannerheimlinja | Vilho Petter Nenonen | K.L. Oesch | Harald Öhquist | Paavo Talvela | Jatkosota |Kauttakulkusopimus | Risto Ryti | Miekantuppipäiväkäsky | Erik Heinrichs | A.F. Airo | Hugo Österman | Marskin ryyppy | Mannerheimristi | Suomen marsalkan arvonimi | Ilmasota ja ilmavoimat
ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU