Neuvottelujen epäonnistuttua puna-armeija aloitti 30.11. 1939 hyökkäyksen lyödäkseen Suomen armeijan ja saattaakseen Suomessa voimaan neuvostojärjestelmän.
Tätä toteuttamaan Neuvostoliitossa perustettiin vuonna 1918 sinne paenneista suomalaisista Suomen kansanhallitus O.W. Kuusisen johdolla. Tämä nukke- eli marionettihallitus ei kuitenkaan saanut toimipiiriinsä merkittävää osaa Suomesta, koska puna-armeija ei onnistunut Suomen armeijan tuhoamisessa. Salamasodan kaltainen nopea eteneminen ei onnistunut, kun suomalaiset käyttivät taitavasti hyväkseen vaikean maaston tuntemustaan ja kun hyökkääjä ei pystynyt talvioloissa käyttämään ylivoimaansa hyväksi. Karjalan kannaksella eteneminen pysähtyi suomalaisten linnoitusketjuun, joka tuolloin sai nimen Mannerheim-linja Suomen armeijan ylipäälliköksi nimitetyn sotamarsalkka Mannerheimin mukaan. Suomen itärajalla taas teihin sidotut neuvostojoukot joutuivat monin paikoin saarretuiksi ns. motteihin. Ne kärsivät suuria tappioita ja hyökkäys pysähtyi.
Helmikuussa 1940 puna-armeija oli kerännyt itselleen sodan alkuun nähden kaksinkertaisen iskuvoiman ja aloitti läpimurtoon johtaneen hyökkäyksen Mannerheim-linjaa vastaan. Suomalaiset vetäytyivät Kannaksella viivyttäen uusille puolustuslinjoille, ensin väliasemaan ja sitten taka-asemaan. Maaliskuun alkupuolella taisteluja käytiin Viipurinlahden länsirannalla ja Viipurin alueella. Puna-armeija oli kärsinyt suuria tappioita - koko talvisodan aikana se menetti noin 100.000 kaatuneina - ja sillä oli huoltovaikeuksia, mutta toisaalta suomalaistenkin kestokyky alkoi olla kovilla, kun täydennyksiä oli vaikea saada.
Englanti ja Ranska olivat tarjoutuneet lähettämään Suomeen apujoukkoja tarkoituksenaan ottaa samalla valvontaansa Ruotsin malmivarat. Kun maailmansota uhkasi levitä Skandinaviaan, Stalin katsoi aiheelliseksi tyytyä Suomen kanssa neuvotteluratkaisuun. Moskovan rauhanteossa 12.3. 1940 Neuvostoliitto sai ennen sotaa vaatimansa alueet runsain mitoin mutta luopui Kuusisen hallituksesta.
Toinen maailmansota | Tyynenmeren sota | Talvisota | Päämaja | Mannerheimlinja | Vilho Petter Nenonen | K.L. Oesch | Harald Öhquist | Paavo Talvela | Jatkosota |Kauttakulkusopimus | Risto Ryti | Miekantuppipäiväkäsky | Erik Heinrichs | A.F. Airo | Hugo Österman | Marskin ryyppy | Mannerheimristi | Suomen marsalkan arvonimi | Ilmasota ja ilmavoimat
ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU