Talvisodan aikana syntyi ajatus ottaa käyttöön kunniamerkki, joka voitaisiin antaa sotilasarvosta riippumatta sodan aikana osoitetun erikoisen urheuden, taistellen saavutettujen tärkeiden tulosten tai ansiokkaasti johdettujen sotatoimien palkinnoksi.

Vasta talvisodan päätyttyä perustettiin vuonna 1940 asetuksella kaksiluokkainen Mannerheim-risti Vapaudenristin ritarikuntaan. Kunniamerkin saajasta käytetään nimitystä Mannerheim-ristin ritari.

1. luokan Mannerheim-risti annettiin vain marsalkka Mannerheimille ja kenraali Heinrichsille. 2. luokan Mannerheim-risti myönnettiin 191 henkilölle ja näistä neljälle kahteen kertaan.

Merkki on sen harvinaisuuden ja sen vaatimien erityisansioiden vuoksi Suomen arvostetuin kunniamerkki.

Mannerheim-ristin ritarin Adolf Ehrnroothin haastattelu

Mannerheim-ristin ritarin Hasse Windin haastattelu

Mikkelin päämajakoulun luettelo Mannerhem-ristin ritareista

Toinen maailmansota | Tyynenmeren sota | Talvisota | Päämaja | Mannerheimlinja | Vilho Petter Nenonen | K.L. Oesch | Harald Öhquist | Paavo Talvela | Jatkosota |Kauttakulkusopimus | Risto Ryti | Miekantuppipäiväkäsky | Erik Heinrichs | A.F. Airo | Hugo Österman | Marskin ryyppy | Mannerheimristi | Suomen marsalkan arvonimi | Ilmasota ja ilmavoimat

ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU