Suomen kaakkoisrajan suojaksi rakennettiin Karjalan kannaksen poikki 1920- ja
1930-luvuilla pääpuolustusasema.
Siihen rakennettiin betonista noin 200 tykki- ja konekivääriasemaa ja miehistösuojaa.
Vahvin puolustus rakennettiin Summan alueelle, jonka kautta kulki uhkaavin hyökkäysura.
Maailmantilanteen huonontuessa 1930-luvun lopulla rakentaminen oli aktiivista, ja
kesällä 1939 järjestettiin vapaaehtoisia linnoitustöitä.
Talvisodan alkaessa suomalaiset joukot joulukuussa 1939 asettuivat sitkeään puolustukseen pääasemaan, jolle ulkomaisissa lehdissä tuolloin annettiin nimitys Mannerheim-linja. Kerrotaan, että syksyn kuluessa oli linnoitustöihin käynyt tutustumassa joukko ulkomaisia lehtimiehiä, jotka olivat kysyneet linnoitusketjun nimeä. Tuolloin puhuttiin paljon Ranskan Maginot-linjasta ja Saksan länsirajaa suojanneesta Siegfried-linjasta. Opastamassa ollut nuori upseeri Jorma Gallen-Kallela, Mannerheimin entisen adjutantin poika, oli tuolloin keksinyt nimityksen Mannerheim-linja, ja talvisodan sytyttyä tuo nimi ilmestyi eräisiin lehtiin, joista oli ollut edustajia syksyn tutustumismatkalla.
Kun neuvostojoukkojen hyökkäys pysähtyi yli kahdeksi kuukaudeksi Mannerheim-linjaan, alkoi sen vahvuudesta Neuvostoliitossa ilmaantua liioittelevia kuvauksia. Sitä verrattiin Maginot-linjaan, vaikka siinä oli määrällisesti vain 4 % jälkimmäisen betonilaitteista. Käytännössä saksalaiset joukot sitten keväällä 1940 kiersivät Maginot-linjan. Neuvostojoukot onnistuivat tykistömöyhennyksellä murtamaan Mannerheim-linjan helmikuussa 1940 Summan alueella, ja koko Mannerheim-linja jäi sodan päättyessä Neuvostoliiton alueelle.
Jatkosodan alettua 1941 Mannerheim-linja ei muodostanut suurtakaan
estettä eteneville suomalaisjoukoille, eikä myöskään kesäkuussa 1944, Neuvostoliiton
suurhyökkäyksen yhteydessä, linjalla käyty pitkiä taisteluita.
Toinen maailmansota | Tyynenmeren sota | Talvisota | Päämaja | Mannerheimlinja | Vilho Petter Nenonen | K.L. Oesch | Harald Öhquist | Paavo Talvela | Jatkosota |Kauttakulkusopimus | Risto Ryti | Miekantuppipäiväkäsky | Erik Heinrichs | A.F. Airo | Hugo Österman | Marskin ryyppy | Mannerheimristi | Suomen marsalkan arvonimi | Ilmasota ja ilmavoimat
ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU