MANNERHEIM - YLIPÄÄLLIKKÖ



	(1892-1975), majuri 1918, everstiluutnantti 1920, eversti 1925, kenraalimajuri 1930, kenraaliluutnantti 1935.
	Sai sotilaskoulutuksensa suomalaisessa Jääkäripataljoonassa Saksassa 1915-1918 sekä Ruotsin sotakorkeakoulussa 1927-1928. Hän toimi Sotaväen päällikkönä 1933-1939 ja vastasi Kannaksen armeijan komentajana (2.10.1939-19.2.1940) Karjalan kannaksen puolustuksesta lähes talvisodan loppuun saakka. Österman joutui eroamaan neuvostojoukkojen päästyä murtautumaan Mannerheim-linjan läpi. Österman toimi sitten sotakoulutuksen ylitarkastajana ja jalkaväen tarkastajana 1940-1946 sekä ylipäällikön edustajana Saksan armeijan päämajassa 7.2.-20.7. 1944. Östermanin asema sotaväen päällikkönä oli vaikea, kun marsalkka Mannerheim puolustusneuvoston puheenjohtajana nautti suurempaa vaikutusvaltaa. Talvisodan syttyessä Mannerheimin ja Östermanin mielipiteet suojajoukkotaistelujen aktiivisuudesta poikkesivat toisistaan. Östermanin mielestä suojajoukkoina käytettyä armeijan parasta miesainesta ei tullut kuluttaa tässä tehtävässä loppuun.
	Toinen maailmansota \| Tyynenmeren sota \| Talvisota \| Päämaja \| Mannerheimlinja \| Vilho Petter Nenonen \| K.L. Oesch \| Harald Öhquist \| Paavo Talvela \| Jatkosota \|Kauttakulkusopimus \| Risto Ryti \| Miekantuppipäiväkäsky \| Erik Heinrichs \| A.F. Airo \| Hugo Österman \| Marskin ryyppy \| Mannerheimristi \| Suomen marsalkan arvonimi \| Ilmasota ja ilmavoimat

	ELÄMÄNKAARI \| SUKU JA PERHE \| KASVUAIKA \| SOTILASURA \| VAPAUSSOTA \| VALTIONHOITAJA 1918-1919 \| SIVIILISSÄ \| PUOLUSTUSNEUVOSTO \| YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 \| TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 \| ELÄKEVUODET \| ERIKOISAIHEET \| HAKU