wpe1.jpg (2293 bytes)

smarvo.gif (2485 bytes)yp_ala.gif (661 bytes)

Valtioneuvoston 75-vuotisonnittelu


Sotamarsalkan arvon Mannerheim sai 19.5.1933 Vapaussodan päättymisen 15-vuotismuiston yhteydessä.


Jo 1920-luvulla Suomen Kadettikoulun toverikunta oli ryhtynyt hankkimaan Mannerheimille tätä arvoa, ja P.E. Svinhufvudin presidenttikautena hanke toteutui. Vapaussodan rintamamiehet hankkivat hänelle jo varhemmin epävirallisen marsalkansauvan. Virallisen hän sai 1933.

Sotamarsalkan arvo oli suurvaltojen armeijoissa varsin yleinen. Ruotsin armeijan suomalaiset sotamarsalkat, mm. 30-vuotisen sodan sankarit, olivat näkyvällä sijalla Suomen sotahistoriaa 1900-luvun alkupuolella kirjoitettaessa. Ruotsin vanhassa hierarkiassa marskin virka oli drotsin ohella kuninkaasta seuraava; sotamarski tuli kansalle tutuksi J.L. Runebergin isänmaallisista "Vänrikki Stoolin tarinoista". Lyhennetty, tuttavallisempi nimike marski vakiintui kansan suussa käyttömuodoksi Mannerheimistakin.

Mannerheimin 75-vuotispäivän lähestyessä eri puolilla pohdittiin tapoja osoittaa hänen nauttimaansa arvonantoa. Kun varsinaisessa sotilasarvojärjestelmässä ei Suomessa ollut sotamarsalkan yläpuolella arvoja, syntyi ajatus antaa hänelle arvonimi Suomen Marsalkka. Vastaavan esityksen oli tehnyt Tasavallan presidentille syksyllä 1940 entinen valtiopäivämies ja kansanedustaja, kotieläinopin professori Georg von Wendt. Taustalla oli silloin talvisodan kansaa yhdistäneen puolustustaistelun johto ja virikkeenä se, että Saksassa oli kesällä 1940, Ranskan voittamisen jälkeen, sotamarsalkka Göringille annettu Valtakunnanmarsalkan arvo.

Suomen hallituksen istunnossa tehtiin toukokuun lopulla 1942 päätös, että Mannerheimille myönnettäisiin uusi, ainutlaatuinen, arvonimi Suomen marsalkka. Perustelu kuului: "Loistavat sotilaalliset tekonne asettavat Teidät kunniapaikalle historiamme suurimpana sotilaana." Juhlallinen onnittelu on päivätty 4.6. 1942. Suomen marsalkka ei ollut lyhennettävissä, sitä käytettiin sellaisenaan, juhlallisuudesta huolimatta, kunnioittavasti. Marski säilyi silti edelleen.

Marsalkan sauva vuodelta 1928  Marsalkan sauva vuodelta 1933

 

Toinen maailmansota | Tyynenmeren sota | Talvisota | Päämaja | Mannerheimlinja | Vilho Petter Nenonen | K.L. Oesch | Harald Öhquist | Paavo Talvela | Jatkosota |Kauttakulkusopimus | Risto Ryti | Miekantuppipäiväkäsky | Erik Heinrichs | A.F. Airo | Hugo Österman | Marskin ryyppy | Mannerheimristi | Suomen marsalkan arvonimi | Ilmasota ja ilmavoimat

Etusivulle

ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU