Saksalaisten esityksestä Saksan ja Suomen välillä solmittiin syyskuussa 1940 sotilassopimus ja sen vahvistanut diplomaattinen kirjeenvaihto, joiden mukaan saksalaisia joukkoja kulki Suomen läpi Pohjois-Norjaan ja takaisin syyskuusta 1940 alkaen.

Sen varjolla saksalaiset rakensivat Suomen alueelle huoltotukikohtia ja sen avulla he jatkosodan edellä siirsivät Suomeen kokonaisia divisioonia hyökätäkseen Neuvostoliittoon.

Kauttakulkua esitti marsalkka Mannerheimille 18.8. 1940 saksalainen liikemies, everstiluutnantti Joseph Veltjens. Samalla tämä ilmoitti, että Suomi voisi ostaa Saksalta tykistöä ja muita aseita, joista Suomella oli kova puute. Ehdotusta käsiteltiin pienessä sisäpiirissä salaisena, ja myöhemmin on kiistelty, oliko Mannerheimilla ensimmäisen, suullisen myöntymyksen antaessaan poliittisen johdon lupa.

Monet seikat todistavat, että ainakin pääministeri Ryti siunasi jo illalla 18.8.1940 saksalaisten kauttakuljetukset ja osallistui lähipäivinä käytyihin neuvotteluihin. Sen sijaan ei ole täyttä varmuutta siitä, missä vaiheessa jo noihin aikoihin sairastellut presidentti Kallio antoi suostumuksensa.

Toinen maailmansota | Tyynenmeren sota | Talvisota | Päämaja | Mannerheimlinja | Vilho Petter Nenonen | K.L. Oesch | Harald Öhquist | Paavo Talvela | Jatkosota |Kauttakulkusopimus | Risto Ryti | Miekantuppipäiväkäsky | Erik Heinrichs | A.F. Airo | Hugo Österman | Marskin ryyppy | Mannerheimristi | Suomen marsalkan arvonimi | Ilmasota ja ilmavoimat

ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU