|
||
Kun sota ei ollut vältettävissä, sitä päätettiin käydä tehokkaasti. Suomen armeija eteni Karjalan kannakselle ja myös vanhan rajan yli Itä-Karjalaan. Suomen eduskunta päätti 6.12. 1941 liittää takaisin vallatut alueet Suomeen, ja myös Itä-Karjalan liittämiseen Suomeen sodan päätyttyä valmistauduttiin. Neuvostoliittoa tukeakseen Iso-Britannia ja sen dominiot julistivat 6.12. 1941 Suomelle sodan, johon ei kuitenkaan liittynyt sodankäyntiä. Mannerheim pysäytti suomalaisten etenemisen joulukuussa 1941, ja tuolloin alkoi kaksi ja puoli vuotta kestänyt asemasotavaihe. Suomalaiset joukot pitivät miehitettynä suurta osaa Itä-Karjalasta. Kesäkuussa 1944 puna-armeija aloitti suurhyökkäyksen Suomen suunnalla saadakseen Suomen pois sodasta Leningradin ympäriltä. Suomen armeijan tuhoaminen ei onnistunut, mutta suomalaisten oli vetäydyttävä valtaosasta valtaamiaan alueita. Neuvostoliiton edetessä Saksan-vastaisella rintamallaan yhä kauemmas, mm. Romanian alueelle, presidentti Mannerheim päätti suostua asleponeuvotteluihin Neuvostoliiton esittämien ehtojen pohjalta. Suomen edustajat allekirjoittivat 19.9. 1944 Moskovassa välirauhansopimuksen, jossa Suomi luopui talvisodassa menettämiensä alueiden lisäksi Petsamosta.
|
||
Toinen maailmansota | Tyynenmeren sota | Talvisota | Päämaja | Mannerheimlinja | Vilho Petter Nenonen | K.L. Oesch | Harald Öhquist | Paavo Talvela | Jatkosota |Kauttakulkusopimus | Risto Ryti | Miekantuppipäiväkäsky | Erik Heinrichs | A.F. Airo | Hugo Österman | Marskin ryyppy | Mannerheimristi | Suomen marsalkan arvonimi | Ilmasota ja ilmavoimat |
||
ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU |