Venäjän vaikutusvallan vähentyessä Suomessa nopeasti helmikuussa 1918 Ruotsin hallituspiirit huomasivat, että nyt oli tilaisuus siirtää strategisesti tärkeä Ahvenanmaan saariryhmä Ruotsille.

Humanitaarisen avun varjolla ruotsalainen laivasto-osasto 13.2. alkaen miehitti saariryhmän, mutta Saksa lähetti sinne joukkojaan 4-5.3. ja ruotsalaiset joukot lähetettiin kotiinsa. Ahvenanmaa jäi näin kuulumaan Suomeen, ja Mannerheim lähetti sinne maaliskuussa sotilasmaaherran.

Mannerheim oli erityisen loukkaantunut siitä, että Ruotsin viranomaiset olivat tosiasiat salaamalla houkutelleet suomalaisten suojeluskuntalaisten Fabritiuksen retkikunnan siirtymään Ahvenanmaalta Ruotsiin. Sodan päätyttyä Ruotsi yritti vielä saada ulkomailta tukea aluelaajennusvaatimukselleen. Ahvenanmaa oli demilitarisoitu kansainvälisellä päätöksellä, ja se oli siksi Suomen puolustamisen kannalta herkkä alue, avoin sivusta.

Ahvenanmaan kysymys tuli pitkään jäytämään Suomen ja Ruotsin suhteita, eikä Mannerheimkaan asiaa unohtanut. Tämä on saattanut olla eräs syy siihen, että hän toisen maailmansodan aikana oli vaikeassa valintatilanteessa valmis harkitsemaan Ahvenanmaan tarjoamista jonkin muun Neuvostoliiton vaatiman alueen tilalle.

Ylipäällikkö 1918 | Päämaja 1918 | Vaasan senaatti | Hannes Ignatius  | Martin Wetzer | Harald Hjalmarson | Ernst Linder | Gösta Theslöf | Jääkärit | Pietarin kysymys | Suhde Saksaan | Vapaudenristi | Itä-Karjalan kysymys | Uudenmaan rakuunarykmentti | Kuusenhavu | Suomen lippu | Ruotsalainen prikaati | Suojeluskunnat | Jääkärikonflikti | Heikki Kekoni | Punavankikysymys | Wilhelm Thesleff  | Aarne Sihvo | Rudolf Walden  |   Ilmavoimat - Ilma-ase | Punainen ja valkoinen terrori | Suuri paraati 16. 5. 1918 | Ahvenanmaan kysymys | Monarkia | Mannerheimin ero

ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU