Kenraali Mannerheimin aloitteesta senaatti päätti 4.3. 1918 perustaa Vapaudenristin ritarikunnan.

Sitä jaettiin Suomen vapautumisen ansioista, ja sen ensimmäinen jako päättyi tammikuussa 1919. Ritarikunnan kunniamerkit otettiin uudelleen käyttöön 8.12. 1939 talvisodan sytyttyä, ja pysyvä Vapaudenristin ritarikunta vahvistettiin 16.12. 1940.

Sen kunniamerkejä voidaan jakaa sodan ja rauhan aikana puolustusvoimiin kuuluville sotilasansioista ja siviilihenkilöille toiminnasta puolustusvoimien hyväksi. Ritarikuntaluokat ovat suurristi, 1., 2., 3. ja 4. luokan vapaudenristit sekä 1. ja 2. luokan vapaudenmitalit. Lisäksi ritarikunnalla on eräitä erityiskunniamerkkejä, joista maineikkain on Mannerheim-risti.

Ritarikunnan kunniamerkkien myöntäminen päättyi vuonna 1960 ja alkoi uudelleen 1990-luvulla.

Ylipäällikkö 1918 | Päämaja 1918 | Vaasan senaatti | Hannes Ignatius  | Martin Wetzer | Harald Hjalmarson | Ernst Linder | Gösta Theslöf | Jääkärit | Pietarin kysymys | Suhde Saksaan | Vapaudenristi | Itä-Karjalan kysymys | Uudenmaan rakuunarykmentti | Kuusenhavu | Suomen lippu | Ruotsalainen prikaati | Suojeluskunnat | Jääkärikonflikti | Heikki Kekoni | Punavankikysymys | Wilhelm Thesleff  | Aarne Sihvo | Rudolf Walden  |   Ilmavoimat - Ilma-ase | Punainen ja valkoinen terrori | Suuri paraati 16. 5. 1918 | Ahvenanmaan kysymys | Monarkia | Mannerheimin ero

ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU