(1893-1953), kapteeni 18.4.1918, majuri 1921, everstiluutnantti 1926, eversti 1929, kenraalimajuri 1937.
Sai sotilaskoulutuksensa suomalaisessa Jääkäripataljoonassa Saksassa 1915 - 1916 ja Ranskan sotakorkeakoulussa 1919 - 1920. Ylipäällikön adjutantti vapaussodassa 1.3. - 9.6. 1918, valtionhoitajan adjutantti 12.12.1918 - 15.10.1919 ja Tasavallan presidentin vanhempi adjutantti 1926 - 1937. Strengberg & Co Oy:n apulaisjohtaja 1937 - 1938 ja toimitusjohtaja 1938 - 1953. Talvisodan aikana ylipäällikön erityistehtävissä ja jatkosodan aikana Päämajan erikoistehtävissä ja Valtion Tiedoituslaitoksen päällikkönä.
Ylipäällikkö 1918 | Päämaja 1918 | Vaasan senaatti | Hannes Ignatius
| Martin Wetzer | Harald Hjalmarson
| Ernst Linder | Gösta Theslöf | Jääkärit | Pietarin kysymys | Suhde Saksaan | Vapaudenristi | Itä-Karjalan kysymys | Uudenmaan
rakuunarykmentti | Kuusenhavu | Suomen
lippu | Ruotsalainen prikaati | Suojeluskunnat
| Jääkärikonflikti | Heikki Kekoni
| Punavankikysymys | Wilhelm Thesleff
| Aarne Sihvo | Rudolf Walden |
Ilmavoimat - Ilma-ase | Punainen
ja valkoinen terrori | Suuri paraati 16. 5. 1918 | Ahvenanmaan kysymys | Monarkia | Mannerheimin ero
ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU