Suomessa itsenäisyysmiesten muodostama Sotilaskomitea veti Mannerheimin piiriinsä ja hänet valittiin tammikuussa 1918 komitean puheenjohtajaksi.
Itsenäisyyssenaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud kutsui hänet Suomen tasavallan armeijan ylipäälliköksi (16.1.-29.5. 1918). Hän johti ns. valkoisen armeijan voittoon tammikuun lopulla venäläistä miehitysarmeijaa ja sosialistien vallankaappausta vastaan käydyssä sodassa. Juuri hänen päättäväisyytensä ansiosta Pohjanmaalla olleet venäläiset joukot riisuttiin aseista pääosin 27.-29.1., ja niiltä saaduilla aseilla hallituksen joukot aseistettiin. Kun Vaasaan siirtyneellä senaatilla oli vähän resursseja, Mannerheimin päämaja, joka sijaitsi sodan aikana Seinäjoella ja Mikkelissä, sai varsin suuren vaikutusvallan myös moniin siviilipuolen asioihin. Mannerheimin arvovaltaa nakersi oppositio.
Myös ulkopolitiikassa Mannerheimin mielipidettä kuultiin, joskin senaatti oli häntä valmiimpi mukautumaan Saksan pyrkimyksiin. Senaatti ylensi hänet maaliskuun alussa ratsuväenkenraaliksi taatakseen hänen esimiesasemansa Saksalta pyydetyn apuretkikunnan johtoon. Senaatin poliittinen voima kasvoi, kun senaatin puheenjohtaja P.E. Svinhufvud onnistui maaliskuussa siirtymään Saksan ja Ruotsin kautta Pohjanmaalle ja lisäsi arvovaltansa Vaasan senaatin johtoon.
Suomen oman armeijan merkityksen korostamiseksi saksalaisten rinnalla järjestettiin Helsingissä talonpoikaisarmeijan voitonparaati 16.5. 1918. Sen yhteydessä ylipäällikkö esitti armeijan nimissä senaatille vaatimuksen Suomen "valtiolaivan" ohjaamisesta lujalla kädellä. Tämä kannanotto vaikutti monarkian hyväksi vasta alkaneessa valtiomuototaistelussa.
Mannerheim joutui eroamaan toukokuussa 1918, koska hän
oli eri mieltä Suomen hallituksen kanssa Saksan vaikutuksen laajuudesta Suomen
ulkopolitiikan ja armeijan järjestämisessä.
Ylipäällikkö 1918 | Päämaja 1918 | Vaasan senaatti | Hannes Ignatius
| Martin Wetzer | Harald Hjalmarson
| Ernst Linder | Gösta Theslöf | Jääkärit | Pietarin kysymys | Suhde Saksaan | Vapaudenristi | Itä-Karjalan kysymys | Uudenmaan
rakuunarykmentti | Kuusenhavu | Suomen
lippu | Ruotsalainen prikaati | Suojeluskunnat
| Jääkärikonflikti | Heikki Kekoni
| Punavankikysymys | Wilhelm Thesleff
| Aarne Sihvo | Rudolf Walden |
Ilmavoimat - Ilma-ase | Punainen
ja valkoinen terrori | Suuri paraati 16. 5. 1918 | Ahvenanmaan kysymys | Monarkia | Mannerheimin ero
ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU