Saksassa itsenäisyystaisteluun koulutettu 27. Jääkäripataljoona
oli yksi konkreettisimpia itsenäisyystahdon symboleja.
Jääkärien pääosa saapui 25.2. Vaasaan. Vastaanotto Suomessa
oli riemullinen. Vaasan torilla 26.2. jääkäripataljoonalle
pitämässään puheessa kenraali Mannerheim viittasi jääkärien
tulevaan tehtävään seuraavin sanoin: "Suomen
muodostumassa oleva nuori armeija näkee teissä opettajansa ja
tulevat johtajansa. Teitä odottaa suuri ja kunniakas tehtävä:
armeijan luominen, joka pystyy tekemään Suomen vapaaksi,
suureksi ja mahtavaksi."
Jääkärien pettymys oli suuri kun ilmeni, ettei päämaja aikonut
käyttää jääkäreitä näiden suunnittelemalla tavalla. Heidät hajotettaisiin
kouluttajiksi maan eri puolille perustettaviksi aiottuihin 27 vakinaisen
väen pataljoonaan. Samoihin pataljooniin oli suunniteltu sijoitettaviksi
myös sellaisia upseereita, jotka olivat liittyneet vapaaehtoisesti Venäjän
armeijaan ja jotka jääkärien näkökulmasta olivat maanpettureita.
Syntyi vaikea konflikti. Ylimmän upseeriarvon saaneet jääkärit
kokoontuivat 1.3. Vaasassa ja päättivät, että heidän laatimastaan
armeijasuunnitelmasta ei tingittäisi. Ei tullut jäädä odottamaan
asevelvollisjoukkojen harjaantumista, kun jääkäriprikaatin iskulla
voitaisiin taistelu ratkaista pian.
Vastakohtatilanteen syy näyttää ensi sijassa olleen tiedon kulun
heikkoudessa. Organisaatiokysymys oli vain osa laajempaa
ongelmakenttää. Oli alkanut selvitä, että sodan päättyminen ei olisikaan
aivan pian edessä. Sen sijaan jääkärien ideana oli murtaa punaisten
vastarinta heti voimakkalla iskulla. He eivät luottaneet päämajan
"vanhoihin herroihin". Mannerheimin arveltiin yrittävän estää jääkärien
eteneminen Suomen armeijassa.
Senaatin hartaasta pyynnöstä ylipäällikkö suostui siihen, että hän antaisi
jääkärien edustajien esittää hänelle näkökantansa. Hän päätti toteuttaa
oman suunnitelmansa, mutta jääkärien organisaatiomallin mukaisesti.
Ns. venäläisen koulun upseerit sijoitettaisiin kuuteen värvättyyn
krenatööripataljoonaan, jääkärit asevelvollisarmeijan kouluttajiksi.
Mannerheimin puheille saapui 2.3. kolme jääkärimajuria: Erik
Jernström, Ero Gadolin ja Erik Heinrichs. Esittäessään jääkärien
vaatimukset ylipäällikölle nämä erityisesti selittivät, minkä vuoksi he
eivät halunneet samoihin joukkoihin kuin aiemmin Venäjällä palvelleet upseerit. Mannerheim huomautti olevansa itsekin juuri samassa asemassa kuin nuo jääkärien muukalaisina pitämät upseerit. Sitten hän totesi, ettei hän aio puuttua jääkärien toimintatavan kurinvastaisuuteen. Hän katsoi voivansa arvioida tilanteen paremmin kuin ne, jotka eivät olleet paikan päällä olleet. Hän sanoi kuitenkin ymmärtävänsä, että "tuhannen kuuman pään" oli vaikea luopua siitä, mistä oli haaveiltu. Siksi hän ilmoitti hyväksyvänsä jääkärien suunnitelman muutettuna.
Kompromissiratkaisu toteutettiin asteittain erilliskäskyin, ja
tyytymättömyys laimeni jääkärien hajaantuessa joukko-osastoihinsa.
Jääkäriasiain hoitamista varten päämajan yliohjaajan virastoon
perustettiin jaosto, jonka päälliköksi toistaiseksi määrättiin majuri
Jernström, ja jääkärit saivat oikeuden käyttää sotilasarvossaan
etuliitettä jääkäri. Ylipäällikkö sijoitti adjutantikseen yhden jääkärin,
kapteeni K.H. Kekonin, ja huhtikuun lopulla jääkärikapteeni
Zilliacus ja jääkäriyliluutnantti Paloheimo sijoitettiin päämajan
operatiiviseen osastoon. Myös toukokuussa, kun Suomen uutta
armeijaa ryhdyttiin suunnittelemaan, niin Mannerheim kuin
senaattikin ottivat huomioon jääkärien mielipiteen.
Ylipäällikkö 1918 | Päämaja 1918 | Vaasan senaatti | Hannes Ignatius
| Martin Wetzer | Harald Hjalmarson
| Ernst Linder | Gösta Theslöf | Jääkärit | Pietarin kysymys | Suhde Saksaan | Vapaudenristi | Itä-Karjalan kysymys | Uudenmaan
rakuunarykmentti | Kuusenhavu | Suomen
lippu | Ruotsalainen prikaati | Suojeluskunnat
| Jääkärikonflikti | Heikki Kekoni
| Punavankikysymys | Wilhelm Thesleff
| Aarne Sihvo | Rudolf Walden |
Ilmavoimat - Ilma-ase | Punainen
ja valkoinen terrori | Suuri paraati 16. 5. 1918 | Ahvenanmaan kysymys | Monarkia | Mannerheimin ero
ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU