(1889-1963), kapteeni 11.2.1918, majuri 15.3. 1918, everstiluutnantti 6.4.1918, eversti 3.5. 1918, kenraalimajuri 5.12. 1925, kenraaliluutnantti 14.8. 1930, jalkaväenkenraali 20.9. 1946.
Sai sotilaskoulutuksensa suomalaisessa Jääkäripataljoonassa Saksassa 1915-1917 ja Italian sotakorkeakoulussa 1923-1925.
Vapaussodassa Karjalan joukkojen ylipäällikkö 12.2.-18.4. ja Ryhmä Sihvon päällikkö 18.4.-16.5.1918. Menestystä saavuttaneena suomenkielisenä sotilaana kansallismieliset toukokuussa 1918 osoittivat hänelle, mm. Helsingin suuren paraatin yhteydessä suosiotaan vaatiessaan "epäkansallisten" ainesten syrjäyttämistä armeijan johdosta. Sihvo antoi lehdistölle innostuneen lausunnon: "Vanhojen herrojen ja Venäjällä palvelleiden olisi väistyttävä, koska armeijan järjestäminen ei saisi jäädä n.s. perääntymisjärjestelmän miehille. Mannerheimin ja Sihvon välit eivät kuitenkaan kärjistyneet.
3. Divisioonan komentaja 1918. Aunuksen retken johtaja 1919. Sotaväen päällikkö 1926-1933. Puolustuslaitoksen yleinen tarkastaja 1933-1938, maan väestönsuojelupäällikkö 1938-1941, 1944-1946 ja Päämajan ilmasuojelukomentaja 1941-1944. Puolustusvoimien komentaja 1946-1953.
Ylipäällikkö 1918 | Päämaja 1918 | Vaasan senaatti | Hannes Ignatius
| Martin Wetzer | Harald Hjalmarson
| Ernst Linder | Gösta Theslöf | Jääkärit | Pietarin kysymys | Suhde Saksaan | Vapaudenristi | Itä-Karjalan kysymys | Uudenmaan
rakuunarykmentti | Kuusenhavu | Suomen
lippu | Ruotsalainen prikaati | Suojeluskunnat
| Jääkärikonflikti | Heikki Kekoni
| Punavankikysymys | Wilhelm Thesleff
| Aarne Sihvo | Rudolf Walden |
Ilmavoimat - Ilma-ase | Punainen
ja valkoinen terrori | Suuri paraati 16. 5. 1918 | Ahvenanmaan kysymys | Monarkia | Mannerheimin ero
ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU