Värväys tapahtui salaa Suomessa, ja miehistö siirtyi Suomen länsirajan yli Ruotsin kautta Saksaan. Heistä koottiin Kuninkaallinen preussilainen 27. Jääkäripataljoona, ja se osallistui 1916-1917 Saksan armeijan riveissä taisteluihin itärintaman pohjoisella sivustalla. Suomessa näitä noin 2000 miestä kutsuttiin yksinkertaisesti jääkäreiksi, ja jo vuonna 1918 he saivat oikeuden käyttää sotilasarvonsa edessä liitettä jääkäri. Jääkäri Heikki Nurmion kirjoittama ja Jean Sibeliuksen säveltämä Jääkärimarssi on monien joukko-osastojen kunniamarssi.

Suomen itsenäistyttyä pataljoona helmikuussa 1918 liitettiin Suomen armeijaan ja samalla se sai Libaussa oman lipun. Suomen Kaartin lippua muistuttavan siniristilipun kulmissa oli preussilaismalliset kotkavaakunat ja keskellä Suomen leijonavaakuna.

Monet jääkäreistä jäivät sotilasuralle, ja heitä olivat useimmat talvi- ja jatkosodan armeijakunnan-, divisioonan- ja rykmentinkomentajat.

Ylipäällikkö 1918 | Päämaja 1918 | Vaasan senaatti | Hannes Ignatius  | Martin Wetzer | Harald Hjalmarson | Ernst Linder | Gösta Theslöf | Jääkärit | Pietarin kysymys | Suhde Saksaan | Vapaudenristi | Itä-Karjalan kysymys | Uudenmaan rakuunarykmentti | Kuusenhavu | Suomen lippu | Ruotsalainen prikaati | Suojeluskunnat | Jääkärikonflikti | Heikki Kekoni | Punavankikysymys | Wilhelm Thesleff  | Aarne Sihvo | Rudolf Walden  |   Ilmavoimat - Ilma-ase | Punainen ja valkoinen terrori | Suuri paraati 16. 5. 1918 | Ahvenanmaan kysymys | Monarkia | Mannerheimin ero

ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU