Suomen hallitus eli senaatti joutui tammikuun lopussa 1918 hajaantumaan, kun punaisten kapina alkoi Helsingissä.

Hallitusvaltaa ylläpitämään, valkoisen Suomen hallintokoneiston johtoon, asettui neljä senaatin jäsentä, jotka olivat hankkiutuneet turvaan Vaasaan. Vaasan senaatti antoi määräyksiä "maan ainoana laillisena Eduskunnan valitsemana ja valtuuttamana sekä sille vastuunalaisena Suomen hallituksena". Hallintokoneisto - läänien ja kuntien viranomaiset - oli valkoisen Suomen osalta käytännöllisesti katsoen koskemattomana senaatin käytettävissä. Vaasaan perustettiin väliaikaisia keskusvirastoja.

Senaatin sota-asiain toimituskunta eli sotaministeriö oli 1903 lakkautettu ja sen hoitamat asiat siirretty sisäasiaintoimituskunnalle. Vaasassa sotilasasioista huolehti senaattori Alexander Frey. Armeijaan liittyvät päätökset -- tärkeimpiä yleisiä suuntaviivoja lukuunottamatta -- tehtiin armeijan piirissä. Eräistä yrityksistä huolimatta senaatti ei onnistunut tältä osin vahvistamaan valtaansa. Ulkopolitiikassa senaatti kuitenkin ajoi lävitse politiikkansa ja päätti, että tulossa ollut Saksan avustusretkikunta oli otettava vastaan. Mannerheim olisi halunnut Suomen pysyvän käytännössäkin puolueettomana maailmansodan osapuolten suhteen. Saksalaisten tultua Suomen oli vaikea vakuuttaa virallista puolueettomuuttaan. Senaatin ehdotuksen mukaisesti Mannerheim nimesi senaattiin yhdysmiehekseen "oman miehensä", entisen senaattorin, everstiluutnantti Harald Åkermanin (20.3.).

Senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud ja senaattori Jalmar Castrén saapuivat 24. 3. Vaasaan tehtyään pitkän kiertomatkan Helsingistä Saksan ja Ruotsin kautta. Senaatin puheenjohtajan saapuminen sai ympäri maan leviämään ajatuksen, että sen asema nyt vahvistuisi. Käytännössä senaatti nyt pyrkikin vaikuttamaan myös komentajanimityksiin, mutta taipui Mannerheimin kantoihin. Yksimielisyys säilyi ainakin ulkonaisesti.

Huhtikuussa 1918 Helsingissä piileskelleet senaatin jäsenet ryhtyivät taas toimimaan, ja muutaman viikon ajan kaksi senaattia antoi määräyksiä. Vaasan senaatti otti kuitenkin ohjat, ja toukokuun alussa senaatin osat yhdistyivät Helsingissä.

Ylipäällikkö 1918 | Päämaja 1918 | Vaasan senaatti | Hannes Ignatius  | Martin Wetzer | Harald Hjalmarson | Ernst Linder | Gösta Theslöf | Jääkärit | Pietarin kysymys | Suhde Saksaan | Vapaudenristi | Itä-Karjalan kysymys | Uudenmaan rakuunarykmentti | Kuusenhavu | Suomen lippu | Ruotsalainen prikaati | Suojeluskunnat | Jääkärikonflikti | Heikki Kekoni | Punavankikysymys | Wilhelm Thesleff  | Aarne Sihvo | Rudolf Walden  |   Ilmavoimat - Ilma-ase | Punainen ja valkoinen terrori | Suuri paraati 16. 5. 1918 | Ahvenanmaan kysymys | Monarkia | Mannerheimin ero

ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU